perjantai 17. kesäkuuta 2011

Isää ikävöiden..


"Aamuöinen luonto kutsuu Kulkijaa.
Aurinko uinuu vielä.
Keväinen vehreys tuntuu ja tuoksuu.
Kulkijan matka jatkuu avoimin aistein...

Nuotio syttyy. Aurinkokin pesee kasvojaan.
Jostain kuuluu ajokoiran haukahdus:
Kulkija valpastuu, katsoo kelloaan...

Askel käy ripeästi kohti haukkua. Nuotio sammuu.
Kulkijan hahmo peittyy nousevan auringon luomiin tummiin varjoihin...
Nuotiosta sammuu viimeinenkin kipinä.

Jostain kaukaa kuuluu hiljentyvä ajokoiran haukku.
Kulkijan korviin se ei enää kanna..."



Elämä näytti meille kääntöpuolensa, ei tällaista voi ymmärtää :(